Mitä ovat Verra ja Gold Standard? Miksi niillä on merkitystä

Jos olet jo perehtynyt vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin (VCM), olet varmasti kuullut Verran kaltaisista todentajista. Tai Gold Standardista. Myös American Carbon Registry saattaa kuulostaa tutulta.

Voit jättää tämän osion väliin, jos tiedät jo kaiken tarvittavan näistä organisaatioista. Tässä on kuitenkin pieni yhteenveto kaiken varalta.

Miksi standardeja ja todentajia tarvitaan?

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat kasvavat huimaa vauhtia.

McKinseyn mukaan ”hiilikrediittien kysyntä kasvaa jopa yli 15-kertaisesti vuoteen 2030 mennessä ja jopa 100-kertaisesti vuoteen 2050 mennessä. Kaiken kaikkiaan hiilikrediittimarkkinoiden arvo voi olla yli 50 miljardia euroa vuonna 2030.” Se on todella paljon rahaa, joka voi mennä myös vääriin tarkoituksiin.

Historiallisesti vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla on ollut harhaanjohtavaan tietoon ja jopa suoranaisten haittojen aiheuttamiseen liittyviä ongelmia (esimerkiksi ylimääräisiä tonneja erittäin haitallista kylmäainetta tuottavat yritykset, jotka pyrkivät saamaan voittoa aineen hävittämisestä). Siksi sovittuja käytäntöjä todella tarvitaan.

Pörssitoiminnan alkuajat ovat hyvä esimerkki. Ennen vuoden 1929 talousromahdusta valvontaa oli hyvin vähän, mikä puolestaan johti laajalle levinneeseen vilppiin ja petoksiin. Ajan myötä markkinoita ryhdyttiin valvomaan huolellisemmin ja niiden rakenne muuttui julkisten elinten, kuten SEC (Yhdysvalloissa), ja yksityisten luottoluokituslaitosten, kuten Standard and Poor'sin ja Moody'sin, tultua mukaan. Se vähensi petoksia ja sijoitusten välisiä epäjohdonmukaisuuksia.

Verra ja muut sen kaltaiset toimijat, joista kerron lisää hiukan myöhemmin, hoitavat näitä tehtäviä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Mitä hiilinormit todella tekevät?

Pohjimmiltaan standardit ja todentajat määrittävät hiilikrediittikaupan säännöt eli sellaiset avainkonseptit kuin lisäisyys, pysyvyys, vuoto jne.

Sitä tehdään kahdella eri tavalla:

• **Määrittämällä standardi **– perussäännöt, jotka määrittelevät hankkeiden jäsentelyn, todennuksen ja validoinnin
  • standardit sisältävät yleensä useita erilaisia menetelmiä, eli erilaisia sääntökokoonpanoja tietynlaiselle hiilikrediitille tai hankkeelle
• Laatimalla rekisteri, joka auttaa seuraamaan standardin puitteissa toteutettavia hankkeita, niiden hiilikrediittien määrää sekä sitä, kuka on laskenut hiilikrediitit liikkeeseen tai ostanut ne jne.

Määrittämällä hankkeille rajoituksia hiilistandardit ja -rekisterit periaatteessa auttavat varmistamaan, että vain poikkeuksellisen laadukkaat hankkeet saavuttavat ostajat. Ja tästä voimmekin siirtyä sujuvasti seuraavaan aiheeseen.

Mistä hiilistandardit ovat saaneet ”toimilupansa” eli mistä tällaiset valtuudet ovat peräisin?

Lyhyesti sanottuna ostajilta.

Tärkeimmät hiilikrediittien ostajat (esimerkiksi suuryritykset) haluavat varmuuden siitä, että koko planeettamme hyötyy siitä, mitä he ostavat.

Taustaselvitysten tekeminen jokaisesta yksittäisestä hankkeesta olisi aivan liian aikaa vievää (lisäisyyden ja pysyvyyden tarkistaminen sekä tavallisemmat seikat, kuten onko maanomistajilla oikeudet toteuttaa näitä hankkeita), joten nämä tehtävät on ulkoistettu Verran kaltaisille toimijoille.

Ostaessaan Verran tai Gold Standardin hyväksymiä hiilikrediittejä ostajat voivat olla kohtuullisen varmoja siitä, että nämä hankkeet ovat läpäisseet ainakin vähimmäislaatuvaatimukset eikä kyse ole huijauksesta.

Keitä nämä standardeja määrittävät varmentajat oikein ovat?

Kansainvälisiä standardointilaitoksia on yhteensä neljä (lisäksi on paikallisia toimijoita, kuten isobritannialainen Woodland Carbon Code).

Sinun on syytä tuntea ainakin seuraavat toimijat, jos haluat toimia hiilimarkkinoilla:

Verra

Verra on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on myös markkinoiden suurin toimija kauppojen volyymilla mitattuna.

Verran standardi tunnetaan nimellä VCS (Verified Carbon Standard), ja sen puitteissa lasketaan liikkeeseen hiilikrediittejä, joista käytetään nimitystä VCU (Verified Carbon Unit). Viime vuonna 52 % kaikista liikkeeseen lasketuista VCU-hiilikrediiteistä oli peräisin luontopohjaisiksi ratkaisuiksi luokiteltavista hankkeista (sisältää myös metsätalouden).

Lisäksi Verra johtaa useita muita ohjelmia muilla kestävän kehityksen markkinoiden kannalta merkityksellisillä alueilla, mutta niillä ei ole juuri vaikutusta VCU-hiilikrediitteihin.

Vuonna 2021 Verra laski liikkeeseen 295 M VCU, joka oli 83 % kaikista liikkeeseen lasketuista verifioiduista hiilikrediittitonneista viime vuonna. Verralla on yli 1800 rekisteröityä hanketta, joihin voi perehtyä Verran julkisessa rekisterissä.

Gold Standard

Toiseksi suurin toimija, Gold Standard, on sveitsiläinen voittoa tavoittelematon organisaatio.

Gold Standard keskittyy rinnakkaishyötyihin ja hiilensidontaprojektien sosiaalisiin sekä yhteisöön kohdistuviin vaikutuksiin. Viime vuonna liikkeeseen laskettiin 44 miljoonaa hiilikrediittiä, joten Gold Standard on huomattavasti Verraa pienempi.

Gold Standard on Maailman luonnonsuojelusäätiön (WWF) perustama, mikä antaa sille automaattisesti uskottavuutta ostajien silmissä. Toisin kuin Verralla, Gold Standardilla on suhteessa vähemmän luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvia hankkeita (vain 4 % viime vuonna liikkeeseen lasketuista hiilikrediiteistä on tällaisia). Voit perehtyä Gold Standardin rekisteriin tästä.

American Carbon Registry

Kolmas toimija on American Carbon Registry (tunnetaan lyhenteellä ACR), joka on vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ensimmäinen yksityinen rekisteri.ACR toimii pääasiassa Yhdysvalloissa sekä Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Vuonna 1996 toimintansa aloittanut ACR on nähnyt markkinoiden ylä- ja alamäet, mutta viime vuosina kasvu on jäänyt Verran ja Gold Standardin varjoon, ja 2021 ACR laski liikkeeseen vain 9 miljoonaa hiilikrediittiä. ACR julkiseen rekisteriin voi perehtyä tästä.

Climate Action Reserve

Hiilirekistereiden nelikkomme päättää Climate Action Reserve (CAR), joka on pääosin Yhdysvalloissa toimiva standardi. CAR sai alkunsa Kalifornian osavaltion kehittämästä tietokannasta.

CAR hiilikrediitit ovat myös siirrettävissä VCS:ään (Verran hallinnoima standardi), joten CAR liikkeeseen laskemat hiilikrediitit voidaan muuntaa VCU-hiilikrediiteiksi. CAR julkiseen rekisteriin voi perehtyä tästä.

Katse kohti tulevaa

Sijoitusten koko ja uudet hiilimarkkinoille saapuvat toimijat huomioon ottaen on vaikea kuvitella, että hiilistandardien ja -rekisterien maailmassa ei tapahtuisi muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana.

Mitä oikeastaan tulee tapahtumaan? Vaikea sanoa, mutta esittelen muutaman mahdollisen skenaarion:

Fragmentoituminen

Tulemme näkemään uusia standardeja, jotka on kohdennettu tietynlaisille hiilikrediiteille, ja näin yhä enemmän volyymia tulee siirtymään uusille todentajille.

Esimerkkejä: Puro.earth (keskittyy biohiileen, hiilidioksidin varastointipaikkoihin ja rakennettuihin materiaaleihin) ja MoorFutures (keskittyy suoalueiden ennallistamiseen).

Digitalisaatio ja automaatio päästöjen etätarkkailun, etäraportoinnin ja etätodentamisen avulla

Digitaaliset todentamismenetelmät tulevat kehittymään siten, että kolmannen osapuolen todennuksia tarvitaan yhä vähemmän.

Esimerkiksi miltei reaaliajassa tehtävän metsityshankkeiden seurannan ansiosta ostajat voivat vaikkapa verkkokameralla tai jatkuvasti päivitettävien satelliittikuvien avulla seurata niiden hankkeiden tilaa, joihin he ovat sijoittaneet.

Hajautusta lohkoketjuilla

Kryptopohjaiset ratkaisut kehittyvät huimaa vauhtia, ja kolmannen osapuolen todennusten tarve saattaa vähentyä älykkäitä ratkaisuja hyödyntävien sopimusten yleistyessä.

Esimerkiksi sellaiset toimijat kuin Klima DAO, Flow Carbon ja Celo pyrkivät vastaamaan tähän kysyntään, mutta toistaiseksi ne toimivat yhdessä neljän tärkeimmän todentajan kanssa.

Hiilikrediittien sertifioinnin tulevaisuus saattaa kuitenkin olla niin kutsuttu regenerative finance (ReFi). Siitä lisää myöhemmin!